Tubiporat: Tietävätkö te ollenkaan näitä merien monimuotoisia ja värikkäitä olentoja!

Tubipora, tunnetaan myös nimellä “tube coral” englanniksi, on kiehtova Anthozoa-ryhmään kuuluva eläin. Nämä herkullisen väriset eliöt muistuttavat kaukaa putkia tai kukkia ja viihtyvät yleensä lämpimissä ja matalissa vesissä. Tubipora on loistava esimerkki siitä, kuinka luonto voi olla sekä kaunis että monimutkainen.

Esiintymisalue ja elinympäristö

Tubiporat viihtyvät trooppisissa ja subtrooppisissa merissä, varsinkin matalassa veteen ja koralliriutoilla. Niitä löytää Intian valtamereltä, Tyyneltämereltä ja Punaiseltamereltä.

Tubiporat ovat “sessiilejä” eli ne kiinnittyvät alustaan ja elävät siellä koko elämänsä. Niiden kyky kiintyä kiveen tai hiekkaan on hämmästyttävää: ne erittävät limaa, joka kovettuu ja muodostaa vahvan ankkuripisteen.

Rakenne ja ulkonäkö

Tubipora on polyypit, joilla on putkimainen ruumiinrakenne ja suun yläosassa olevat röhrekkäät “tentakkelit”. Nämä tentakelit ovat herkkyystietoisessa tilassa, jolloin ne voivat havaitsta saaliita ja siirtää sitä suuhunsa. Tubipora-polypeilla on myös kalsiumkarbonaatista tehtyjä luurankoa, jotka antavat niille vahvan rakenteen ja suojaavat ulkoisilta tekijöiltä.

Tubiporien värit ovat usein hämmästyttäviä: ne voivat olla kirkkaan punaisia, oransseja, keltaisia tai vihreitä, joskus jopa useamman värin yhdistelmä. Tällainen väriloisto johtuu pigmenteistä ja symbioottisista leviä (zooxanthellae), jotka elävät polyppien kudoksissa ja tuottavat energiaa fotosynteesin avulla.

Ravinto ja elintavat

Tubiporat ovat pääasiassa carnivoreja, eli ne syövät pieniä eläimiä kuten planktonia, äyriäisiä ja kalojen toukkia. Niiden tentakelit ovat täynnä “piikkiä” tai “ruusufunktiota”, jotka tuottavat myrkkyä saaliin halvaannuttamiseksi.

Tubipora-polypeilla on mielenkiintoinen tapa imee ravintoa: kun saalis osuu tentakkelin piikkiin, se paralysoituu ja polyppi vetää sen suuhunsa.

Lisääntyminen

Tubiporat lisääntyvät sekä sukellisesti että vegetatiivisesti. Suksellinen lisääntyminen tapahtuu yleensä massasynkroonissa tapahtumassa, jossa valtavat määrät Tubipora-polyppeja vapauttavat siittiöitä ja munia vesiin samanaikaisesti.

Vegetatiivinen lisääntyminen tapahtuu “pistemisen” kautta. Tässä prosessissa vanha polypi muodostaa uusia polyppeja, jotka kasvavat ja kiinnittyvät vanhaan polypeihin tai läheiselle alustalle. Tämän mekanismin ansiosta Tubipora-koloniat voivat laajentua nopeasti ja kattaa laajoja alueita.

Tubiporat ovat erittäin sopeutuneet elinympäristöönsä ja onnistuvat selviytymään vaikeissa olosuhteissa. Niiden värikkääsi ulkonäkö, ainutlaatuinen rakenteensa ja mielenkiintoinen biologia tekevät niistä kiehtovan kohteen tutkimuksille.